Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

30 jul, 2012

Kun aurinko lopettaa päivittäisen säteilevän hallintokautensa, taivas alkaa muuttaa väriään. Iltaruskon aikaan koko maisema maalataan väriloistolla. Katulamput syttyvät yksi kerrallaan, ja yön hahmot alkavat ottaa muotojaan. Vähitellen esiin tuleva pimeän ajan ympäristö on täysin erilainen kuin päiväsaikaan.

Mietimme aina toisinaan, miten ammattikuvaajat onnistuvat ottamaan upeita kuvia myös ilman päivänvaloa. Paljastamme alla joitakin näistä salaisuuksista.

Miksi valokuvien ottaminen yöllä on niin erilaista? Kun lähdemme kameran kanssa liikkeelle pimeän jälkeen, yritämme usein saada filmille jälkiä siitä tunnelmasta, jonka värikkäät valot luovat yhdessä yön pimeiden varjojen kanssa. Valitettavasti tulokset jäävät usein vähemmän taianomaisiksi. Toisin kuin kuvattaessa kirkkaassa päivänvalossa, yökuvaukseen liittyy myös useita muita helposti huomiotta jääviä ongelmia.

Valon määrä, joka vain juuri ja juuri riittää taustan erottumiseen, jyrkkä kontrasti valaistujen ja pimeiden alueiden välillä, vaadittavat pitkät valotusajat, kuvan kohina... puhumattakaan joka puolelta tulevien ei-toivottujen valojen ja värien sekamelskasta sekä tärähtäneistä, epätarkoista kohteista... Laadukkaiden yökuvien ottaminen edellyttää monenlaisten ongelmien ratkaisemista. Mutta luja tahto vie vaikka läpi harmaan kiven. Sen sijaan, että pidämme näitä seikkoja ongelmallisina, voimme kenties myös hyödyntää niitä. Tällä tavoin voimme luoda valokuvia, joista välittyy yön erityinen ja kiehtova tunnelma. Seuraavassa on joitakin vinkkejä "Night View" -kerhon jäseniltä, jotka ovat erikoistuneet valokuvien ottamiseen yöaikaan.

Artikkelit ovat peräisin sivustosta "www.nightview.co.kr"

Astrokuvaus

Teksti ja kuvat: Jaehong Chung (lempinimi: pimpman)

Vaikka astrokuvaus on varsin erikoistunut valokuvauksen ala, sitä voidaan pitää yökuvauksen alalajina – useimmat kuvista otetaan yöllä. Astrokuvausta on kuitenkin mahdollista harrastaa myös päiväsaikaan: esimerkiksi auringon tai aamutaivaan kuun valokuvaus on myös astrokuvaamista. Astrovalokuvauksessa on kaksi päätekniikkaa - kiinteän jalustan käyttäminen sekä nk. guidaus.

Guidaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että valokuvaaja ottaa kuvia tähtiryhmästä, planeetasta, tähtisumusta tai Messier-kohteesta seuraamalla kohdetta huolellisesti ja käyttämällä pitkää valotusaikaa. Tätä kutsutaan "piggyback"-menetelmäksi. Kuva voidaan ottaa myös käyttämällä teleskooppia ja kameraa (ensisijainen kohdistus tai epäsuora menetelmä). Lisäksi kuvia on mahdollista ottaa käyttäen ekvatoriaalista teleskooppia tai astronomiteleskooppia pelkän kameran sijasta. Guidausvalokuvaus on ala, joka ei ole erityisen hyvin tunnettu. Keskitymme siis pääasiallisesti kuvaukseen kiinteän jalustan avulla.

Jalustavalokuvauksessa kamera kiinnitetään kolmijalkaan tai muuhun jalustaan taivaalla olevan kohteen kuvaamista varten. Kuvauksen menetelmänä voi olla kiinteä kohdistus tai vuorokausiliike. Maan pyörimisen vuoksi syntyy vaikutelma, että tähdet liikkuvat ja siirtyvät taivasta pitkin. Koska maa pyörii täydet 360 astetta kerran päivässä, se liikkuu 15 astetta tunnissa. Tämän vuoksi meidän näkökulmastamme näyttää siltä kuin tähdet liikkuisivat 15 astetta tunnissa vastakkaiseen suuntaan. Kiinteä kohdistus käyttää lyhyttä valotusaikaa. Tuloksena on kuva tähdestä, joka näyttää enemmän pisteeltä kuin juovan jälkeensä jättävältä valoviirulta. Monista tähdistä, tähtikuvioista ja jopa Linnunradasta on mahdollista ottaa kuvia tätä menetelmää käyttäen.

Jos käytät 35 mm:n kameraa, 50 mm:n vakio-objektiivilla varustettu kamera pystyy ottamaan kuvan tähdestä, joka on paikoillaan 15 sekunnin ajan (0 asteen poikkeama). Mitä leveämpi käyttämäsi objektiivi on, sitä suurempi kuvakulma syntyy; tämä merkitsee, että myös vaadittava valotusaika on pidempi. Vastaavasti: mitä voimakkaampi teleobjektiivi on käytössä, sitä kapeampi kuvakulmasta tulee. Tuloksena on lyhyempi valotusaika.

Vuorokausiliikemenetelmä käyttää pitkää valotusaikaa. Kohteena olevan tähden perässä näkyy tällöin valojuova. Tätä menetelmää käytettäessä on hyvä sisällyttää kuvaan mukaan jokin maiseman yksityiskohta, kuten rakennus, vuoristoa tai jokin muu taustanäkymä sen sijaan, että kuvassa esitetään vain tähtiä. Kuvien onnistuminen edellyttää myös sitä, että tähtijuovan suunta, nopeus ja muut tekijät otetaan huomioon. Pohjoisella pallonpuoliskolla tähdet liikkuvat vastapäivään idästä länteen. Keskellä taivasta on Pohjantähti. Mitä lähemmäksi tähdet kiertyvät kohti Pohjantähteä, sitä hitaammin ne näyttävät liikkuvan ja päinvastoin: mitä kauempana ne ovat keskustasta, sitä nopeammalta niiden liike vaikuttaa. Kun harrastat astrokuvausta, voit myös nauttia siitä, että opit tuntemaan eri tähtikuvioita ja öisen taivaan tapahtumia. Vuorokausiliikemenetelmän käyttäminen komeettojen tai meteorien (tähdenlentojen) kuvaamiseen tekee tästä entistäkin mielenkiintoisempaa.

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

①Kuvaustapa: vuorokausiliikemenetelmä
Päivämäärä: 31. 1. 2008
Paikka: Naksan Park, Soul, Daehakro
Aika: 20.20 - 22.40
(Kuvan kokonaisvalotusaika: 2 tuntia, 20 minuuttia)
Objektiivi: Pentax SMC DA FISHEYE 10-17
kokonaisleikkaukset: 254 kuvaa 30 sekunnin välein (Photoshop-komposiittia käytetty)
Lisälaitteet: kolmijalka ja intervallikuvauksen aikatallennin

②Kuvausmenetelmä: vuorokausiliikemenetelmä
Päivämäärä: 2. 2. 2008
Paikka: Koresco Condominium -hotellin katto, Hoengseong-gun, Gangwon-do
Aika: 21.17 - 23.23 (Kuvan kokonaisvalotusaika: 2 tuntia, 6 minuuttia)
Objektiivi: Pentax SMC DA FISHEYE 10-17
kokonaisleikkaukset: 228 kuvaa 30 sekunnin välein (Photoshop-komposiittia käytetty)
Lisälaitteet: kolmijalka ja intervallikuvauksen aikatallennin
Kuvassa on nähtävissä kansainvälinen avaruusasema (ISS).

③Kuvaustapa: kiinteä kohdistus
Päivämäärä: 5. 5. 2008
Paikka: Anmyondo, Taean
Objektiivi: Pentax SMC DA FISHEYE 10-17
Lisälaitteet: kolmijalka
Tämä on kaunein ja yksityiskohtaisin näkemäni kuva Linnunradasta.

Yllä kuvatut valokuvat otettiin 35 mm:n kameralla. Tulokset voivat luonnollisesti vaihdella objektiivityypin, ISO-herkkyyden ja muiden tekijöiden mukaan. Jos otat kuvia vuoristo-, maaseutu-, rannikko- tai autiomaa-alueilla, valosaasteen taso ei ole yhtä korkea kuin kaupunkiympäristössä.

Soulin kaltaisessa kaupungissa, jossa valosaasteen määrä on erittäin korkea, kiinteää kohdistustapaa voidaan käyttää jossakin määrin. Valokuvien ottaminen tähtikuvioista tai Linnunradasta on kuitenkin vaikeaa yksinkertaisesti siitä syystä, että tähdet ovat harvoin näkyvissä. Kuuta ja aurinkoa on mahdollista kuvata tavallisella filmikameralla käyttäen vuorokausiliikemenetelmää. Kuvien ottaminen tähdistä tällä menetelmällä on kuitenkin hankalaa valosaasteen vuoksi.

Kun käytät filmikameraa, filmi on kehitettävä ja tulostettava (skannattava). Valokuvalaboratoriot jättävät filmin usein tulostamatta tai skannaamatta, koska työntekijät saattavat luulla, että filmillä ei ole mitään. Tästä syystä on hyvä kertoa liikkeelle jo etukäteen viedessäsi kuvat kehitettäväksi, että filmi sisältää astrovalokuvia.

Käyttäessäsi digitaalijärjestelmäkameraa (DSLR) voit ottaa useita kuvia tähdestä tietyin aikavälein ja yhdistää ne sitten yhdeksi kuvaksi, jossa näkyy tähden liike.

Käytä laajakulmaobjektiivia saadaksesi mukaan mahdollisimman suuri joukko tähtiä, ja valitse etsimen avulla asettelu, joka on sopusoinnussa taustan kanssa. Käytä 30-60 sekunnin suljinaikaa ylivalottumisen välttämiseksi. Voit nyt ottaa sarjan kuvia haluamasi ajanjakson aikana. Kun valitset kameran asetukset, käytä manuaalikuvaustilaa ja manuaalista tarkennusta (rajoittamaton), ota kohinanpoisto pois päältä, valitse alhainen ISO-nopeus, ja määritä lopuksi haluamasi valkotasapaino. Voit nyt ottaa kuvasi käyttäen kiinteää jalustaa sekä kaukolaukaisinta tai intervallikuvauksen aikatallenninta. Akun on oltava täyteen ladattu.

Seuraava vaihe on digitaalijärjestelmäkameralla otettujen kuvatiedostojen tuominen Photoshop-ohjelmaan ja kuvakerrosten yhdistely. Valitse ensin kuva, jota käytetään pääkuvana. Avaa sitten kuvatiedostot yksi kerrallaan oikeassa järjestyksessä ja aseta ne kerroksissa samaan kohtaan alkuperäisen kuvan päälle. Kun kuvat asetetaan päällekkäin, kerrospalettiin luodaan uusi kerros. Näet tuloksena kaksi kerrosta. Kerrospaletti-ikkunassa tulisi nyt olla pieni valkoinen ikkuna. Tätä voidaan käyttää kerrosten yhdistelytilassa valittaessa yhdistelymenetelmä kahdelle ylimmälle ja alimmalle kerrokselle. Valitse "Lighten", jonka pitäisi olla keskellä. "Lighten"-valinta mahdollistaa kerrosten vaaleiden osien korostuksen. Tällöin tähden jättämiä valoviiruja ei kerrosteta, vaan ne näytetään sellaisina kuin ne ovat. Jatkaessasi kerrosten yhdistämistä tällä tavoin tähtien valojuovat tulevat tarkemmiksi ja näkyvät lopulta yhtenä kuvana.

Kuvausvinkki: Talvella kamerasi tai sen linssi saattaa huurtua tai siihen voi tiivistyä kosteutta. Linssin peittäminen lämpöpakkauksella estää tätä jossakin määrin.

Kiehtova yön juhla - ilotulitus

Teksti ja kuvat: Jungdae Kim (lempinimi: danny)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Peruslaitteisto ilotulituksen valokuvaukseen: digitaalijärjestelmäkamera, jossa käytettävissä bulb-tila, zoom-objektiivi, jalusta, kaukolaukaisin, musta pahviarkki tai hattu. Koska on mahdotonta tietää tarkalleen, missä kohtaa ilotulitusraketit räjähtävät, on parempi käyttää laajakuvaobjektiivia kiinteäpolttovälisen objektiivin sijasta, jotta kuvan asettelu voidaan tehdä joustavasti. Ilotulitus voi näkyä paljon odotettua suurempana ja raketit voivat räjähtää oletettua korkeammalla. Tästä syystä laajakuvaobjektiivin käyttö on välttämätöntä, erityisesti otettaessa kuvia lähietäisyydeltä. Käytä zoom-objektiivia varmistaaksesi, että saat rajattua kuvaan haluamasi näkymän tai asettelun. Kun olet päättänyt kuvakulman, voit vaihtaa kiinteäpolttoväliseen objektiiviin saadaksesi tulokseksi tarkemman kuvan.

Ilotulitusraketit räjähtävät yleensä matkattuaan ilmassa noin viisi sekuntia. Tästä syystä voit ottaa upeita ilotulituskuvia käyttämällä aukon asetusta F8–F16 ja ISO-herkkyyttä 100–200.

Jos haluat ottaa kuvan useista eri räjähdyksistä, aseta kamera bulb-tilaan, avaa suljin ja peitä linssi joko mustalla pahvilla tai hatulla. Paljasta linssi vasta rakettien räjähtäessä. Toistamalla tämän menettelyn saat useita eri raketteja samaan kuvaan. Linssinsuojuksen käyttöä tulisi välttää, koska se saattaa aiheuttaa pienen liikkeen kamerassa ja tuottaa tulokseksi epätarkan taustan. Kaukolaukaisin on myös välttämätön käytettäessä bulb-ominaisuutta, koska se estää kameraa liikkumasta.

AF-asetus (automaattinen tarkennus) ei ehkä pysty tarkentamaan ilotulitukseen, joten käytä MF-asetusta (manuaalinen tarkennus). Koska ilotulitteiden räjähdyspaikka taivaalla vaihtelee hieman eri rakettien välillä, on suositeltavaa käyttää alhaista aukon asetusta, jotta saavutetaan parempi terävyysalue myös käytettäessä manuaalista tarkennusta. Voit käyttää automaattista valkotasapainon (WB) tilaa, mutta hehkulampputilan (tungsten) tai manuaalisen valkotasapainotilan käyttö tai Kelvin-arvon (K) asettaminen manuaalisesti voi tuottaa tulokseksi paremman, sinisävyisemmän taustavärin.

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Kuvausvinkki 1: Ilotulituskuvista tulee parempia ilotulituksen alkuvaiheessa, koska myöhemmin räjähdykset ovat osittain savun peittämiä.

Kuvausvinkki 2: Sen sijaan että kuvissa näkyisi vain ilotulitusta, niihin kannattaa sisällyttää mukaan myös kaupunkitaustaa. Toimiessasi näin tarkista ensin kaupunkinäkymää varten tarvittava valotusaika. Ota sitten valokuva käyttäen bulb-asetusta. Voit käyttää pahviarkkia linssin peittämiseksi, kun sopiva valotus on saavutettu. Paljasta linssi rakettien räjähtäessä. Tuloksena on kuva, jossa on mukana sekä ilotulitus että kaupunkitausta.

Yökuvauksen olennaisin osa - aikavalotuskuvat

Teksti ja kuvat: Jungdae Kim (lempinimi: danny)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Otettaessa yökuvia pitkillä valotusajoilla voidaan saavuttaa hienoja efektejä, kuten ajoneuvojen jälkeensä jättämät valojuovat sekä öisen kaupungin upea valaistus. Jotta koko valovaikutelma saadaan mukaan samaan kuvaan, tarvitaan laajakulmaobjektiivi. Joissakin tapauksissa kalansilmäobjektiivi on välttämätön. Kuvakulma ja kuvan sommittelu voivat luonnollisesti vaihdella kuvattavan alueen mukaan. Myös kuva-ala voidaan valita eri tavoin. Monet valokuvaajat käyttävät tavallista kiinteäpolttovälistä objektiivia. Jotta saisit tulokseksi ajoneuvojen jättämiä valojuovia, sinun on käytettävä pidempää suljinaikaa. Herkkyyttä ei tällöin ole välttämättä tarpeen lisätä edes yövalokuvauksessa, ja asetukseksi voidaan määrittää noin 100 ISO. Yleisesti ottaen valotusajan on oltava yli 15 sekuntia, jotta tuloksena olisi hyvännäköinen valojuova. Aukko on asetettava sopivaksi suljinnopeuteen nähden. Kuvat otetaan usein käyttäen vähintään aukon asetusta F8–F16. Tarvittaessa valotusaikaa voidaan myös lisätä käyttäen harmaasuodatinta. Yökuvauksen harrastajat ottavat yleensä mieluiten kuvia niin kutsutun "taikatunnin" aikana – 30 minuuttia ennen ja jälkeen auringonlaskun. Tämä aika päivästä on usein kiehtova, koska voit ottaa kuvia sekä auringonlaskusta että esiin tulevasta yömaisemasta. Aikavalotuskuvia ei kuitenkaan tarvitse ottaa juuri tänä aikana. Vaikka värit tulevat paremmin esiin auringonlaskun aikoihin, kuvien ottaminen myöhemmin illan pimennyttyä sopii paremmin, jos tavoitteena on nimenomaan pitkien valotusaikojen hyödyntäminen kuvausmenetelmänä: pimeä tausta korostaa ajoneuvojen valkoisia ajovaloja ja punaisia takavaloja paljon paremmin. Itse suosin metodia, jossa suljin painetaan puoliksi alas tarkennettaessa kohteeseen AF-asetusta (automaattinen tarkennus) käyttäen, ja vaihdetaan sitten MF-asetukseen (manuaalinen tarkennus). Jos mahdollista, käytä myös kaukolaukaisinta ja valitse manuaalinen valkotasapaino automaattisen sijasta, tai aseta Kelvin-arvo (K) manuaalisesti. Tuloksena on kuva, joka tuo yön maiseman esiin vaikuttavampana ja värikkäämpänä. Kuvausvinkki 1: Aseta valkotasapaino manuaalisesti tarkentamalla kuvan keskelle kohtaan, jossa autot ajavat ohi. Valkotasapainon asettamista varten on olemassa monia lisävarusteita. Käytän itse usein "valkotasapainokiekkoa" WB-asetuksen määrittämiseksi ottaessani yökuvia. Kuvausvinkki 2: Kuvan tunnelma muuttuu suljinajan mukaan. Sinun on päätettävä, kuinka paljon ajoneuvojen valojuovaa haluat kuvissasi näkyvän. Pitkä suljinaika tuottaa tulokseksi tien, joka näyttää olevan täynnä erilaisia valoja. Voit myös suosia yksinkertaisempaa näkymää, jossa on vain muutamia valoviiruja. Vertailemalla valokuvia huomaat kunkin lähestymistavan ominaispiirteet ja saat uusia ideoita.

Soulin maiseman uusi keskipiste - Hangangin yönäkymä

Teksti ja kuvat: Yongmin Lee (lempinimi: mutro)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Ottaessaan yökuvia Hangangista ihmiset kuvaavat usein sen siltoja. Kuviin saadaan mukaan upeita taivaan värejä, jos ne otetaan juuri ennen auringonlaskua tai pian sen jälkeen. Näkyvyys vaikuttaa lopputulokseen huomattavasti. Se voi vaihdella sääolosuhteiden mukaan, joten sää kannattaa huomioida jo etukäteen. Kun olin ottamassa tätä kuvaa, taivas oli hyvin kirkas. Tämä teki valotusajasta erittäin lyhyen. Se ei myöskään riittänyt Banghwa-siltaa pitkin ajavien autojen valojälkien tallentamiseen. Päätin hidastaa valotusajan ISO 100:sta ISO 50:een. Näin sain mukaan autojen jättämät valojuovat, ja käyttämällä pienempää kameran aukkoa (noin F13) onnistuin saamaan kuvaan mukaan myös kaukana taustalla olevan vuoren. Asettamalla kameran "kirkas"-tilaan pystyin myös tehostamaan kuvan värejä.

Banghwa-silta
1. Paikka: vuorenrinne, josta Banghwa-sillan pohjoispää on näkyvissä
2. Päivämäärä ja aika: 16. 2. 2008 noin klo 18.30, juuri ennen auringonlaskua
3. Asetukset: 135 mm F2.0 Valonmittaus: Eri aukon kokoja: F13 Valotusaika: 10 sek. ISO: 50 Tila: kirkas

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Jos otat valokuvia auringonlaskun ja pimeän välisenä aikana, keinovaloasetuksen käyttäminen on hyvä idea, koska taivaalla on edelleen joitakin sinisen sävyjä. Kamera-asetukset, joita käytän eniten yökuvissa, ovat keinovalotila (selkeän ja sinisävyisen värivaikutelman saavuttamiseksi), Kelvin-asetuksen manuaalinen säätäminen sekä AWB (automaattinen valkotasapaino), jolla saadaan nykyisin tulokseksi hyvälaatuinen valkotasapaino kameroiden kehittyneen suorituskyvyn ansiosta. Mitä tulee tarkentamiseen, kohdistan sen keskisävyiseen pisteeseen välillä 1/3 - 1/2 (jos kyseessä on kohde, jolla ei ole keskisävyä, tarkennan pisteeseen, joka on puoliksi varjossa ja puoliksi valossa) katsoessani etsimen läpi. Tällä tavoin varmistan, että valotus ja terävyysalue ovat asianmukaiset ja tuloksena oleva kuva on tarkka.

Sungsan-silta
1. Paikka: Sungsan-sillan pohjoispuoli
2. Päivämäärä ja aika: 8. 3. 2008 noin klo 19.00,auringonlaskun jälkeen
3. Asetukset: 50 mm F1,4 Valonmittaus: Eri aukon kokoja: F11 Valotusaika: 8 sek. ISO: 100 Tila: Keinovalo

Valaistu kukoistus - yökuvia kirsikankukista

Teksti ja kuvat: Heonguk Son (lempinimi: Sonddadadak~)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

MF 50 mm F1.4S / Valotustila: M / Aukko: F8 / Valotusaika: 10 sek. / ISO: 100 / Valkotasapaino: Kelvin-arvo 2780 / RAW-kuvaus / sRGB

Kirsikankukkien kuvaaminen yöllä on hankalaa: kohde ei yleensä pysy paikallaan, vaan huojuu hieman tuulen mukana. Oksan loppuosa saattaa siksi näkyä epätarkkana muihin osiin verrattuna, jos käytät pidempää valotusaikaa. Tämä merkitsee, että sinun on joko lisättävä ISO-arvoa tai käytettävä suurempaa aukkoa suljinajan nopeuttamiseksi.

Jos tavoitteenasi on kuitenkin saada tarkka kuva koko kukkia täynnä olevasta oksasta, aukon asetuksen on oltava pieni terävyysalueen syventämiseksi. Tuloksena on pidempi suljinaika. Terävyysalue luonnollisesti tehostuu, jos käytät laajakulmaobjektiivia. Saat siis tulokseksi paremman terävyysalueen (myös alhaisemmalla aukon asetuksella) käyttämällä laajakulmaobjektiivia teleobjektiivin sijasta. Riippuen siitä, mihin valokuvaaja tarkentaa, myös aukon arvo, valotusaika ja ISO-asetus vaihtelevat. Itse käytän ISO 100 -herkkyyttä kuvan laatua varten, aukon arvoa F8–16 kunnollisen terävyysalueen saavuttamiseksi, ja 10–15 sekunnin valotusaikaa. Lisäksi tarvitset kärsivällisyyttä odottaessasi oksien olevan paikoillaan, koska valotusaika on melko pitkä. Koreassa vietettävän kirsikankukkafestivaalin aikana kukat valaistaan yleensä alhaalta päin käyttäen suoraa valaistusta. Tästä syystä on varottava, ettei kuviin ilmesty ei-toivottua valkoista "reikää" kukkien ylivalottumisen seurauksena. Jos valojen väri vaihtuu, kukista kannattaa ottaa useita kuvia, joissa kussakin on erilainen tunnelma ja tehosteet.

Valkotasapainon käyttäminen saattaa johtaa vähemmän tyydyttävään lopputulokseen, koska kuvien värit vaihtelevat sarjojen välillä, vaikka muut asetukset olisivat samat. Paras vaihtoehto on värilämpötilan määrittäminen asettamalla Kelvin-arvo manuaalisesti ennen kuvien ottamista.

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

AAF 180 mm F2.8D ED / Valotustila: M / Aukko: 11 / Valotusaika: 15 sek. / ISO: 100 /
Valkotasapaino: Kelvin-arvo 2500 / RAW-kuvaus / sRGB

Valojuovien kuvaus sisätiloissa - heiluriliike

Teksti ja kuvat: Heonguk Son (lempinimi: Sonddadadak)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

MF 50 mm F1.4S / Valotustila: M / Aukko: 16 / Valotusaika: 246 sek. / ISO: 100 /
Valkotasapaino: Kelvin-arvo 3130 / RAW-kuvaus / sRGB

Valon geometristen virtausten kuvaaminen on usein erittäin mielenkiintoista. Tarvitset narua ja pienen taskulampun (yhdellä hehkulampulla varustettu pieni lamppu toimii parhaiten, koska se toimii myös painona), kameran, jalustan sekä kaukolaukaisimen. Sido ensin 1–1,5 metrin pituinen naru taskulampun päähän, ja sido sitten narun toinen pää kattoon. Aseta jalusta mahdollisimman matalaan asentoon. Aseta sitten kameran kulma suuntaamalla sen linssi kattoa kohti. Katso etsimen läpi varmistaaksesi, että kuvakulma on sopiva. Säädä sitä tarvittaessa. Yritä sijoittaa paino etsimen keskelle ja tarkenna kuva painon loppuun. Aseta kamera MF-tilaan. Aseta sitten suljinaika bulb-tilaan (B). Muista, että mitä enemmän aukkoa avataan, sitä paksumpi linssistä tulee ja päinvastoin – mitä pienempi aukko on, sitä ohuempina kuvan viivat näkyvät. Viivoista kannattaa tehdä erittäin ohut käyttämällä pientä aukon asetusta, koska viivojen välinen välimatka muuttuu kapeammaksi painon pyöriessä keskustaa kohti. Kuvat kannattaa ottaa RAW-tiedostoina. Voit muuttaa valon väriä myöhemmin RAW-tiedostojen korjausohjelman avulla paremman tuloksen saavuttamiseksi.

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

AF-S 17-35 mm F2.8D ED / Valotustila: M / Aukko: 16 / Valotusaika: 340 sek. / ISO: 100 / Valkotasapaino: Kelvin-arvo 3130 / RAW-kuvaus / sRGB

Kun olet liittänyt kaukolaukaisimen, sammuta kaikki valot huoneen pimentämiseksi täysin. Laita sitten taskulamppuun (paino) valo. Jos vedät painoa ja päästät sen sitten irti, saat aikaan lineaarisen liikkeen. Yritä tämän sijasta muodostaa ympyrä työntämällä painoa kevyesti sivulle, jolloin tuloksena on yllä olevassa kuvassa näytetty muoto. Kun halutun kokoinen ympyrä on luotu, ala ottaa kuvia kaukolaukaisimen avulla. Kun aukoksi on asetettu 16, valotusajan tulisi olla 3–6 minuuttia. Aseta valotusaika sopivaksi tarkkailemalla painon heiluriliikettä. Huomaa, että sinun on ehkä kokeiltava tätä useita kertoja ennen kuin saat tulokseksi haluamasi kuvan. Älä lannista – lopulta se onnistuu.

Valojuova kulkemassa hiljaisen yön läpi

Teksti ja kuvat: Minseok Son (lempinimi: hooligan)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Nimi: Juova Paikka: Jianjae, Hamyang-gun ISO100, F8, 30 sek.

Vuoristotietä pitkin kulkevan ajoneuvon jättämän valojuovan kuvaamiseen ilman mitään keinovalaistusta tiivistyy yökuvauksen olennaisin osa. Erityisesti jos tiessä on jyrkkä mutka tai alamäki, kuvassa näkyvään valojuovaan tulee dynaaminen vaikutelma, joka on harvoin osa muita yökuvia. Valaisemattomilla vuoristoteillä ajavat autot matkustavat yleensä hitaalla nopeudella. Digitaalisten järjestelmäkameroiden AV-, TV- ja M-tilojen tukemat valotusajat ovat enimmillään 30 sekuntia. Bulb-toiminnon ja kaukolaukaisimen käyttö on välttämätöntä yli 30 sekunnin suljinajan saavuttamiseksi, mikä puolestaan on keskeytymättömän valojuovan edellytys. Mitä tulee objektiivin valintaan, laajakulmaobjektiivi toimii paljon paremmin kuin teleobjektiivi haluttaessa kuvaan kokonainen valojuova osittaisten juovien sijasta. Muista, että erittäin laajat objektiivit – alle 20 mm – tuottavat kuvissa tulokseksi leveämpiä ja paljon tarkempia valojuovia. Valkotasapainoasetukseksi on parasta valita loistelamppu- tai keinovalotila. Valkoisen valojuovan ja pikimustan yötaivaan välinen kontrasti vetää heti katsojien huomion puoleensa. Muista myös, että valojuovan väri muuttuu valkoisemmaksi värilämpötilan pienentyessä. Kokeile WB-asetuksen laittamista loistelamppu- tai keinovalotilaan. Voit myös vertailla eri värilämpötila-asetusten tuottamia tuloksia. Hienoinen alivalotus toimii näissä kuvissa parhaiten. Joissakin tapauksissa sinun on ehkä korostettava valojuovia tekemällä taustasta tummempi. Näin auton liikkeen dynaaminen vaikutelma tulee paremmin esiin pimeää taivasta vasten. Tämä merkitsee, että sinun on opittava, miten valojuovat tuodaan esiin taustasta. Tee tämä käyttäen valotusajan kompensointia, joka on 1 tai 2 astetta pimeämpi (sen sijaan, että luottaisit ihanteelliseen valotusaika-arvoon). Kuvausmenetelmän vuoksi on suositeltavaa, että teet kuvauksen yhdessä parin ystävän kanssa. Öistä vuoristotietä pitkin ajavan auton löytäminen saattaa olla vaikeaa. Sinun on ehkä otettava kuvat omasta autostasi sen sijaan, että vain odottaisit sopivan kuvauskohteen ajavan ohi. Ihanteellinen tilanne olisi, että paikalla on pari ystävääsi, jotka voivat painaa kaukolaukaisinta puolestasi sinun ajaessasi autoa. Tarkista liikkeen kulkurata ja kuvan sommittelu ennen valokuvan ottamista. Täydellisen asetelman löytäminen pilkkopimeässä ja vain omiin aisteihisi luottaen ei ole helppo tehtävä. Suosittelen, että käyt kuvauspaikalla ennen auringonlaskua, tarkistat mahdolliset liikeradat ja päätät etukäteen, miten ja mistä valojuovat ovat parhaiten kuvattavissa.

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

Nimi: Hiljainen paikka: Nonsanin ja Wanjun välinen paikallinen moottoritie
ISO100, F8, 221 sek.

Öisen kaupunkimaiseman huipentuma - rakennukset

Teksti ja kuvat: Yui-jeong Choi (lempinimi: hongdangmu)

Laadukkaiden yökuvien ottamisen salaisuudet

M-tila/ ISO: 100 / F8 6s / Valkotasapaino: Kelvin-arvon asetus / Kuva otettu sRGB jpeg -muodossa / Kompensaatio: 8211 / Terävöitetty ja väritasapainoa säädetty Photoshopissa

Yksi yövalokuvauksen eduista on, että kaupungin valot tulevat esiin upeasti. Jos sää on suotuisa ja näkyvissä on valaistun kaupungin yllä liikkuvia pilviä, sinun tekee ehkä mieli ottaa kuvia kaikesta: öisestä kaupungista, läheisestä joesta, kaduista liikkuvine valoineen. Kamera ja jalusta kannattaa kuitenkin ottaa mukaan matkaan myös huonommissa sääolosuhteissa. On parempi olla varautunut kaikkeen kuin kohdata hieno kuvauskohde ilman kameraa. Soulin vaikuttavien rakennusten valokuvaus yöaikaan ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin miltä se kuulostaa. Vaikka voitkin kiivetä kaupungin läheiselle vuorelle, joissakin tapauksissa sinun on päästävä korkeiden rakennusten katolle löytääksesi uusia kuvauskohteita ja luodaksesi uusia ja kiinnostavia kuva-asetelmia. Katolle ei tule kavuta, ellet ole saanut tätä varten lupaa rakennuksen hallintohenkilöstöltä. Kuvien ottamiseen kannattaa yleensä käyttää alhaisinta ISO-herkkyyttä ja aukon asetusta välillä F8–13. Kun kuvaat täysin valaistua rakennusta, aseta suljinaika 2–6 sekunnin ja 8–13 välille. Estä kameran tärähtäminen käyttämällä aina kaukolaukaisinta; estä myös peilin liikkuminen käyttämällä peilin lukitusta. Jotta valoefekteistä tulisi selkeitä ja voimakkaita, käytän yleensä kameran "kirkas"-asetusta. Lisäksi käytän melko usein kalansilmäobjektiivia sen ainutlaatuisen tunnelman ja vaikutelman vuoksi. Jos kuvauskohde on liian lähellä enkä pysty siirtymään siitä kauemmaksi poispäin, on aika käyttää kalansilmäobjektiivia. Näin saan kuvan haluamastani kohteesta kuvan muita osia menettämättä. Tämä on minusta erittäin tyydyttävää. Jotkut kuvaajat välttävät kalansilmäobjektia sen aiheuttaman vääristymän vuoksi, mutta minä itse asiassa pidän tästä erikoisesta vaikutelmasta. Yksi kalansilmäobjektiivin eduista on, että sen ansiosta kohteet, joiden kuvaaminen ei ole mahdollista millään muulla objektiivilla, ikään kuin konfiguroidaan uudelleen. Kuten yllä olevasta kuvasta on nähtävissä, korkeita rakennuksia tai useita kohteita voidaan sisällyttää yhteen kuvaan, mikä on toinen tämän objektiivin tarjoama etu. Otettaessa kuvia hyvin valaistuista rakennuksista pitkät valotusajat eivät ole tarpeen. Koska olosuhteet olivat hyvin pimeät kuvaa ottaessani, käytin pidempää suljinaikaa tehdäkseni taivaasta kirkkaamman.