Terveys / Hyvinvointi

Aivot ja näyttö

Kuinka saavutetaan hyvä suhde?

Kuva miehestä, joka pitää kädessään LED-valoa silmiensä edessä.

Se että tekniikasta on tullut yhä suurempi osa arkeamme ei ole enää suuri uutinen. Istumme tuijottamassa älypuhelimiamme, tablettejamme, älykelloja ja televisioitamme ja luotamme niiden pitävän meidät ajan tasalla ja viihdytettyinä. Yhä yhdistetympi yhteiskunta on kasvattanut näyttöaikaa, mistä on aiheutunut suurta huolta, koska monet miettivät, kuinka rajoittamaton tekniikan käyttö vaikuttaa kehoomme ja hyvinvointiimme. Pyrimme jatkuvasti kehittämään elämää parantavaa tekniikkaa, joten haluamme myös jatkuvasti olla ajan hermoilla tietotaidosta, joka voi auttaa meitä saavuttamaan tämän tavoitteen parhaalla tavalla. Juuri tämän vuoksi halusimme jututtaa aivotutkija Sissela Nutleytä, joka on vuosien ajan tutkinut aivojen reagointia näytön äärellä vietetyn ajan aikana. Mitä mieltä hän on? Häiritseekö tekniikka aivojamme? Lue lisää Sisselan vierailusta Samsungilla ja hänen tutkimuksistaan, kuinka aivot reagoivat kasvaneeseen ruutuaikaan (hänen vastauksensa saattavat yllättää sinut).

Kuva Sissela Nutleystä tapahtumassa.

Ensiksi, kuka Sissela on?

Sissela on aivotutkija, mutta myös aatteellisen yhdistyksen Arts & Hearts perustajajäsen. Järjestön tavoitteena on muuttaa yhteiskuntaa esittävän taiteen avulla. Sissela on väitellyt kognitiivisen neurotieteen tohtoriksi Karolinska Institutetista keskittyen aivojen kehittymiseen ja muotoutumiseen. Hän on erityisen kiinnostunut ohjaavista toiminnoista, eli aivojen etulohkoista, joka ohjaa eri tyyppistä tietoa. Kykymme suunnitella on esimerkki ohjauksesta. Kaikki tavoitteellinen toiminta perustuu toiminnan ohjaukseen. Sisselan tutkimus pyrkii selvittämään, voidaanko ohjaukseen vaikuttaa harjoittelemalla tai vapaa-ajan toiminnalla. (Voit lukea tästä lisää hänen uudesta kirjasta: ”Distraherad – Hjärnan, skärmen och krafterna bakom.”)

Kuva leikkivästä lapsesta.

Miksi juuri aivot?

Olen aina ollut äärimmäisen kiinnostunut siitä, miten ihminen toimii, ja tunsin jo varhaisessa vaiheessa mielenkiintoa aivoja ja niiden toimintoja kohtaan. Kiinnostuin enemmän aivoista opiskellessani biolääketiedettä, jonka tarkoituksena on ymmärtää, mitä meissä tapahtuu ja miten se vaikuttaa vointiimme. Mielestäni aivot ovat tällä alalla jännittävin aihe. Väitöskirjassani tutkin lasten aivojen kehittymistä, ja laadimme tietokoneohjelmia sen selvittämiseksi, voiko aivojen kognitiivisia toimintoja kehittää ja jos voi, miten. Olin ennen kaikkea mukana kehittämässä tietokoneohjelmia, joilla pyrittiin selvittämään, voiko jopa vain nelivuotiaiden lasten älykkyysosamäärää kehittää. Halusin selvittää, voidaanko loogista ajattelua kehittää tietokonepelien avulla, kun lapsi sai harjoitella tietokoneohjelmalla 15 minuuttia päivässä viiden viikon ajan. Tietokonepelien avulla lapset saivat harjoitella kuvioiden tunnistamista, he välttivät häiritseviä tekijöitä, täydensivät puuttuvia osia sarjoista ja saivat harjoitella eri asioiden luokittelemista värin, muodon ja koon perusteella. Tämän jälkeen havaitsimme, että heidän looginen ajattelukykynsä oli parantunut noin 10 %. Muissa tutkimuksissa havaitsimme, että myös työmuistia voidaan kehittää samalla tavalla."

Kuva seinää maalaavasta naisesta.

Samaan aikaan tämän tutkimuksen kanssa kiinnostuin myös, miten me voimme ilmaista itseämme kulttuurin avulla. Arts & Hearts yhdistää nämä kaksi osa-aluetta, eli aivot ja kulttuurin. Järjestön tarkoituksena on löytää tapoja hyödyntää kulttuuria voimavarana ja vaikuttaa yhteiskuntaan myönteisellä tavalla. Tämän vuoden musikaalissa “Det Syns Inte” (Se ei näy) käsittelemme sitä, miten monet nuoret kokevat olonsa yksinäiseksi ja tuntevat, että heillä ei ole ketään, kenen kanssa puhua. Yleisö on reagoinut musikaaliin äärimmäisen vahvasti, ja olemme saaneet valtavasti palautetta esitysten jälkeen. Olemme muun muassa kuulleet, että musikaali on itse asiassa synnyttänyt keskusteluja vanhempien ja nuorten välille.

Mitkä ovat Sisselan tutkimuksen tärkeimmät löydöt?

Aivoilla on erinomainen kyky sopeutua, jolloin sillä, mihin aikaansa käyttää, on suuri merkitys. Jo nyt tiedetään, mitä aivot tarvitsevat voidakseen mahdollisimman hyvin. Puhumme jo esimerkiksi riittävästä unesta. Jos kärsimme univajeesta, tunteet ohjaavat aivoja enemmän, mikä tekee meistä ärtyneempiä, herkempiä ja surullisempia. Tämä saattaa johtaa eristäytymiseen ja keskittymis- ja oppimisvaikeuksiin.

Kuva tietokoneesta sängyssä.

Olimme itsestään selvästi kiinnostuneita siitä, mitä tutkimustulokset näyttävät tekniikan vaikutuksista aivoihimme. Asiantuntija kertoo:

Kun näytön käyttö kasvaa, on olemassa riski, että aivojen suojatekijät vähenevät. Suojaavilla tekijöillä tarkoitan muun muassa riittävää unta, liikuntaa, lepoa ja ajanviettoa ystävien ja perheen parissa. Ajanvietossa on kyse siitä, että aivoissa vapautuu hyvää oloa aiheuttavaa ainetta, kun vietämme aikaa oikeiden ihmisten kanssa ja katsomme heitä silmiin. Näin ei käy netissä. Uni on toinen esimerkki. Helposti voi käydä niin, että jäämme katsomaan TV:tä ja ajattelemme, että “vielä 10 minuuttia” sen sijaan, että menisimme nukkumaan.

Kuva naisesta, joka istuu pöydässä kannettavan tietokoneen kanssa.

Mikä on ratkaisu? Voisimmeko luoda terveemmän suhteen nykytekniikan kanssa?

Sisselan mukaan näyttöaikaa ei tarvitse aina syyllistää, vaan tarvitsemme näitä suojaavia tekijöitä, jottei meidän tarvitsisi olla huolissaan näyttöajasta. On tärkeää muistaa, että motivaatiomme on usein erittäin tunnepohjainen, eli haemme palkintoja, olemme uteliaita ja pelkäämme erilaisia asioita. Käyttämämme digitaaliset palvelut perustuvat usein tunnepohjaiseen motivaatioon, jolloin digitaalisista palveluista tulee luonnollinen valinta kyseisen palkinnontunteen saavuttamiseen. Emme enää pelkää, että leijona syö meidät, vaan pelkäämme “jäävämme paitsi”, eli sosiaalisesti ulkopuolisiksi. Meidän on ymmärrettävä, kuinka aivot toimivat ja minkälaisia niiden sisäänrakennetut mekanismit ovat.

Mitä teknologiateollisuus voisi tehdä luodakseen terveellisempiä tapoja käyttää digitaalitekniikkaa?

Teknologiateollisuuden tarvitsee miettiä, minkä osa-alueiden manipuloiminen on hyväksyttävää. Tiedämme voivamme manipuloida esimerkiksi riippuvuutta, mutta tuleeko sitä manipuloida? Uskon, että teknologiayritysten täytyy rohkeasti näyttää tietä muille. Esimerkiksi sovelluksissa liiketoiminta perustuu usein siihen, että saadaan mahdollisimman paljon klikkauksia ja käyttäjän aikaa. Meidän tarvitsee löytää hyvinvointimme kanssa yhteensopiva toimintatapa. Meidän tulee sen sijaan keskittyä ihmiseen ja siihen, mitä haluamme, mikä saa meidät voimaan hyvin ja mitä tarvitsemme.

Kuva 2 naisesta, jotka istuvat ulkona ja nauravat.

Mitä voimme tehdä yksilöinä voidaksemme mahdollisimman hyvin liittyen käytettyyn ruutuaikaan ja digitaaliseen terveyteen?

Uskon, että tarvitsemme tietoutta siitä, miten mielenkiintoamme ohjataan nykypäivänä. Tarvitsemme sen kartoitusta. Toimivatko nämä asiat nykyään mielestäni hyvin, vai haluanko muuttaa jotain? Jos arvostan unta ja lepoa, minun täytyy mahdollisesti miettiä “huomiohygieniaani”, ja ehkä sulkea puhelimeni ilmoitukset. Jos haluan viettää arvokasta aikaa läheisteni kanssa, minun ehkä kannattaa jättää puhelimeni toiseen huoneeseen päivällisen ajaksi. Meidän tulee ottaa elämässäni arvojeni mukaisia askeleita. Toisinaan sillä ei ole mitään tekemistä teknologian kanssa, toisinaan ehkä on.

Samsung Health

Samsung Health

Galaxy Watch Active

Galaxy Watch Active

Lue seuraavaksi nämä artikkelit